1. joulukuuta - työttömän joulupohdinnat

Vuorokausirytmini ollessa sekaisin, koomailin sängyssä yhteen saakka päivällä ja koitin pudistaa silmistäni unihiekan rippeitä. Kuukausi on taas mennyt ja vaihtunut seuraavaan.

Masentavaan, ylistettyyn joulukuuhun, joka päättää taas yhden kuluneen vuoden lisää.

En ole koskaan ollut varsinaisesti mikään jouluihminen. Myönnän kuitenkin olevani jollain kierolla tapaa fiksoitunut jouluvaloihin. Tungen niitä purkkeihin ja teippaan niitä seiniin ja ripustan sängyn nurkkaan. Pidän jouluvaloja surutta esillä vuoden ympäri, koska saan ja haluan niin.
Yöttömän yön vallitessa kesällä ei tarvitse kattovaloja, mutta yksi valoketju on juuri sopiva valaistus ongelmattoman arjen pyörittämiseen. Mutta siinäpä se.

Joululahjat ovat myös kuuluneet joulun kohokohtiin, mutta nyt aikuisena niiden saaminen ei ole enää niin tärkeää.

Mikään ei nimittäin ole ihanampaa kuin joululahjojen suunnittelu, toteutus ja ostaminen!

Tänä jouluna kuitenkin työttömyyden vallitessa ja sen pidellen Mattia minun kukkarossani, sain käskyn korkeammalta taholta (vanhemmiltani), ettei heille saa antaa joululahjoja. Tavallaan olen helpottunut, koska "tyhjästä on paha nyhjästä". Silti tunnen olevani jotenkin huono, kun en pysty heille edes lahjaa antamaan jouluna, mutta onneksi olemme sentään jouluna menossa käymään.

Olen ollut työttömänä nyt kolmisen kuukautta ja budjetin ollessa tiukilla miinuksella on läheiset olleet korvaamaton tuki. Ellei perheemme olisi pystyneet auttamaan meitä tässä kuukausien aikana, meillä ei olisi ruokaa pöydässä, vuokrat olisivat rästissä, auto olisi korjaamatta (ja ilman talvirenkaita), lääkkeeni olisivat ostamatta ja lainat olisivat jäissä.

Jouluaattona olisi ollut hyvä hetki näyttää, että olemme kiitollisia kaikesta, mitä nämä ihmiset ovat meidän eteemme tehneet.

Työttömyys on tuonut elämäämme paljon hyvääkin:
Olemme osanneet luopua tavaroista, joita emme enää tarvitse (ainakaan KOVIN paljon), sekä luopuneet asioista, mihin ei yksinkertaisesti ole varaa (kuten erillinen Internet ja ulkona syöminen, turha autoilu).
Olemme opetelleet korjaamaan vaatteita, pitämään kodin siistinä ja leipomaan omat leipämme. Olemme totutelleet olemaan kotona ja käymään luonnossa kaupungin sijaan.
Olemme oppineet kulkemaan kimppakyydeillä ja käyttämään jonkin verran julkista liikennettä.
Onnistuin jopa tekemään muuttolaatikoista meille väliaikaisen kirjahyllyn!

Kaikesta huolimatta olen hyvin ostoskeskeinen ihminen ja minusta tuntuu pahalta vain mennä jouluksi syömään muiden ruoat antamatta mitään vastineeksi.


Olisiko teillä lahjaideoita rahattoman jouluun?


Otan joulukuun agendaksi kirjoittaa jokaiselle päivälle jotakin tänne blogiin, siis lukemisiin! :)