Joulukuun ensimmäisenä perjantaina, tänä vuonna 4.12. vietetään Osta työtä Suomeen -päivää. Minusta idea on aivan mahtava, mutta sen toteutus on mennyt alusta asti suoraan reisille pilaten tärkeän sanoman.
Kampanjan alkunostatus ei ollut kovin imarteleva. Muistatte varmaan toukokuussa nousseen kohun, kun mainokset suomalaisen työn tukemisen kannattavuudesta kuvattiin ulkomailla. Liettua on varmasti hieno maa, mutta kyllähän tuo teko antoi selkeän viestin siitä, ettei Suomalaisen työn liitto välitä siitä, missä niitä töitä oikeastaan tehdään. Tämä jos mikä on sääli, sillä ko. liitto myöntää Avainlippu- ja Design from Finland-merkit, suomalaisen työn tekijöille.
Mitä ne merkit sitten ovat? In case you didn't know:
Suomalaisen työn merkkejä ovat Avainlippu (tuotteille ja palveluille, joiden kotimaisuusaste on vähintään 50%), Design from Finland (suomalaisen muotoilun merkiksi), Sirkkalehti (100% suomalaisille puutarhatuotteille) sekä Hyvää Suomesta (valmistettu Suomessa ja vähintään 75% raaka-aineista on suomalaisia).
Itselleni tuntuvat tuottavan eniten päänvaivaa Avainlippu- ja Design from Finland-merkit. Avainlipusta on tullut minulle henkilökohtaisesti vain epätietoisuuden merkki.
Jos tuotteen tai palvelun ei tarvitse olla kuin 50% kotimaista, niin eikös siihen lippuun sitten voisi merkitä, että mistä ne loput prosentit tulevat siihen tuotteeseen? Voisiko merkki vaikka näkyä sen kotimaisuusprosentin verran? Kokonainen merkki tarkoittaisi 100% suomalaista tuotetta. Yksinkertaista.
Kun Suomesta työt lähtee - vai lähteekö?
Toivon, että työn aikaansaannoksia ja palveluita myytäisiin ulkomaille, eikä yhtiöitä, mitkä niitä tuottavat. On tietysti hienoa että työpaikat mahdollisesti säilyvät Suomessa yhtiön omistajan vaihdoksen yhteydessä, mutta missä menee raja onko työ suomalaista vai ei?
Onko työ suomalaista, jos sen on suunnitellut suomalainen, mutta se tuotetaan esimerkiksi Thaimaassa? Kenen toimesta valvotaan työolosuhteita ja onko valvova taho luotettava?
Onko työ suomalaista, jos tehtaat ovat täällä, mutta rahat menevät ulkomaiselle yhtiölle, minkä omistuksessa tehdas nykyään on?
Tuetko silloin suomalaista työtä vai suuren korruptoituneen yhtiön mielihaluja vai kenties molempia?
Minusta on tärkeää tukea suomalaista työtä jokaisella kauppareissulla, illanistujaisissa, ikkunashoppaillessa ja verkkokauppoja selaillessa, sekä muille intoamalla, sillä kaikki mikä on hyväksi meille suomalaisille on myös hyväksi Suomelle. Me teemme Suomesta Suomen.
Suomalaisen työn tukemisen voi aloittaa vaikka vain kiinnittämällä huomiota ostostensa sisältöön tai vaikka hymyilemällä kaupan kassatyöntekijälle!
Seuraamalla mitä, mistä ja miksi ostaa, bonuksena saattaa onnistua karistamaan jopa joitain turhia ostoksia pois, joita on tehnyt vain silkasta tottumuksesta.
Toki joitain asioita ei saa esimerkiksi ilmaston takia kotimaisena, jolloin täytyy suunnitella ostoksensa uudelleen tai pakon sanelemana turvautuu ulkomaiseen tuotantoon. Onneksi useita tuotteita saa kuitenkin luomuna tai esim. Reilun Kaupan tuotteena.
-
Tämän ajatusjatkumon takia olen tällä haavaa kolmisen vuotta boikotoinut Nestléä ja pitäytynyt kartalla sen omistuksista varsinkin meidän kotimaisilla markkinoilla ja keskittänyt vähäisetkin varani luomuun, kotimaiseen ja Reiluun Kauppaan.
Nyt tehtäväni on löytää mahdollisimman saastuttamaton ja allergisoimaton pyykinpesuaine ja yhtenä unelmana on käyttää kodissani vielä joskus (toivottavasti lähiaikoina) vain suomalaisia kalusteita.
Millä perusteella itse valikoit käyttämäsi/haluamasi tuotteet ja palvelut?
Tästä tekstistä käy luultavasti myös ilmi, etten ole minkään sortin finanssialan ammattilainen, joten antakaa anteeksi :D
Hei! Tosi hyvä teksti ja tärkeä sanoma! Me pyrimme myös kannattamaan suomalaista työtä ihan lähtien kaikista arkisista ostoksista. Ja mieluiten ostetaan vielä lähellä tuotettua, kuten juurekset torilta ja leipä ym. kauppahallista, tai kaupasta lähellä tuotettuja tuotteita. Mun mielestä on aika lailla omaan napaan tuijottamista, että esim. ruokakaupassa pitää valita vaikkapa saksalainen tai tanskalainen tuote suomalaisen sijaan, koska se on muutaman kymmenen senttiä (tai vaikka euronkin) halvempi. Ok, ymmärrän kyllä rahan vähyyden, ollaanhan mekin oltu kahden opiskelijan talous pitään, mutta usein on kyse myös priorisoinnista. Samoin mekin pyritään suosimaan luonutuotantoa silloin, kun se on mahdollista. Pesuaineista, me käytetään Sertoa, eikös se oo Suomessa valmistettu!? Sinua ilmeisesti allergisoi tms. Meille se on kuitenkin sopinut oikein hyvin. Siivoustarvikkeissa pyrin valitsemaan Sinin tuotteita, ja astianpesuaineenkin saa nykyään Suomessa valmistettuna. (Pohjanneito) Mitä elintarvikkeisiin vielä tulee, niin näin talviaikaan on mun mielestä järkevää, ekologista ja suomalaista tuotantoa tukevaa hyödyntää ruoanlaitossa juureksia niin paljon kuin mahdollista. Ne taipuu yllättävän moneen! Mm. metsäsienien kanssa niistä saa hyvää kiusausta, suolaista piirakkaa, pihvejä ja vähän kaikkea muutakin. On vieläpä halpoja.:)
VastaaPoistaKiitos! Mahtavaa että löytyy muitakin kotimaisiin tuotteisiin humpsahtaneita!! :D Olet oikeassa, priorisoinnistahan siinä on enimmäkseen kyse :)
PoistaApua, miksen oo tajunnu ajatellakaan Sertoa!! Meillä on ollut nyt käytössä Ruotsalainen MiniRisk, mutta siinä on käytetty veden pehmentimenä zeoliittia, eikä se siis ole suomalainenkaan.. Erisania (kotimainen, zeoliititon ja fosfaatiton) en ole löytänyt meidän lähikaupasta kuin valkopesuun. Olenkohan liian rohkea, jos ottaisin Serton kirjopesuaineen kokeiluun? :D
Kiitos myös astianpesuainevinkkauksesta! PohjanNeito näyttää valmistavan muitakin siivousaineita ja ainakin nimenomaan tuo astianpesuaine tulee varmasti meille käyttöön! :)