tiistai 30. syyskuuta 2014

Semiraskaana

Turhautuminen ei vaan hellitä. Eikä ahdistus.

Puoli vuotta on vielä lyhyt aika. Niin lyhyt että karkausvuodettomassa vuodessa siihen mahtuu 182 ja puoli päivää. Olen ehtinyt kiertojeni pituuden takia piinailemaan ja etsimään itsestäni raskausoireita lähes puolet tuosta ajasta.

Puoli vuotta, neljä kiertoa, ei lainkaan ovulaatiota. Missä vaiheessa kehoni päätti lakata toimimasta? Miksi kivut alkavat vasta kuukautisten jälkeen? Me halusimme kevätvauvan. Nyt haluamme vain lapsen. Minä haluaisin edes toimivat munasarjat tai missä lie sitten vika onkaan.

Olen elänyt jonkinlaisella pausella, epävarmana odotellen uuden kierron alkua. Kokonaisia kuukausia elänyt ulkomaailmassa ajatuksella "joko nyt" ja ravannut vessassa aina vain toteamassa etta noup - ei uutta yrityskiertoa tänäänkään - ja silti seuraavana aamuna taas pissannut tikkuun, että entä jos sittenkin olisin raskaana?

En polta, en juo alkoholia, yritän parhaani mukaan pitää huolta itsestäni ja katsoa mitä syön. Liikun vähintään kolmesti viikossa käyden salilla tai lenkillä. Ostin auton, missä on isofix-liitäntäiset turvavyöt. Pukeudun sään mukaan. Lykkäsin tatuoinnin ottoa monta kuukautta, koska niitä ei tehdä raskaana oleville. Juon paljon vettä. Entä jos olen töissäni altistunut jollekin kemikaalille, mikä aiheuttaa hedelmättömyyttä (esim. PHMB)? En uskalla juoda teetä, minkä paketin kyljessä lukee, ettei se sovi raskaana oleville. Kaikki vain, koska "entä jos?". Olen semiraskaana jatkuvasti. Tosin syön homejuustoja. Onko se syy siihen miksen raskaudu? Tuskin.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Epäonnistuja

Terolutit on tämän kierron osalta nyt syöty. Tärppiä vaan tuskin on käynyt.

En tiedä vaikuttaakohan nuo keltarauhashormonit asiaan, mutta tämän kuurin aikana on tuntunut siltä, että masennus on taas ottamassa ylivaltaa minusta. Tulevaisuus ahistaa ja pelottaa, nykyisyyttä en osaa ajatella ja menneisyys ahistaa, pelottaa ja hävettää. Tuntuu että oon epäonnistunu kaikessa. Vaikka lähtisin juttuihin sataprosenttisesti,  niin epäonnistun aina 110%. Minun omat ajatukset painaa minuu maahan. En ansaitse saada uutta työpaikkaa tai lasta. Jos raskaudun, niin otetaanko lapsi minulta pois, koska olen joskus ajatellut näin? Onko minut masennuksen takia jo tuomittu huonoksi äidiksi lapselleni?

Olen huono vaimo, kun en jaksa pestä pyykkiä, enkä osaa tehdä ruokaa enkä muista huomioida miestä tarpeeksi.
Olen huono sisko, kun en osaa kysellä ja kuunnella mitä kuuluu.
Olen huono tytär, koska olen aiheuttanut vanhemmilleni niin paljon kaikkea harmia.
Olen huono ystävä, koska en koskaan muista soittaa tai käydä.
Olen huono äiti, koska olen luopunut oman lapseni elämästä.
Olen huono työntekijä, koska vaan hengailen kirjottamassa blogia ja kommentoin joka asiaan.
Olen huono kuski, koska ajan aina liian kovaa.
Olen huono ihminen, koska koetan olla liian hyvä ja epäonnistun. Siispä en enää jaksa yrittää.
Olen huono ihminen, koska en jaksa enää yrittää.

Ja keksin paljon tekosyitä. Siinä olen hyvä ihan luonnostaan. Olen valehdellut niin paljon elämäni aikana, etten enää pysy kärryillä mitä olen kertonut ja kenelle. Kenelle olen puhunut totta ja kenelle en. Mikä oikeastaan on totta? Missä kohtaa voin aloittaa alusta? Tänään aloitin uudelleen ainakin psykologilla. Miksen pysty käsittelemään omia asioitani pääni sisällä? Miksen pysty nukahtamaan? Mistä tunnen syyllisyyttä ja ahdistusta? Miksen saa happea?

Vaatii suurta tahdonlujuutta ajatella kuolemaa ja tapoja kuolla, mutta olla toteuttamatta niitä. Kerta toisensa jälkeen aina uudelleen ja uudelleen.

Mutta minähän olen niin rauhallinen.



Onneksi apua on saatavilla.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Neljännen yrityskierron hullutuksia


Doseteissa Terolutit kp 24 asti, lisäksi foolihapot ja kuningatarmehiläiskapselit eli geleet.

Nyt vaan sormet ja varpaat ristiin, että niistä olisi jotain apua. Oli aivan pakko kotiuttaa geleet meillekin, kun niistä tuntui löytyvän niin paljon positiivisia kokemuksia raskautumisen suhteen. Mm. Puuttuva palanen -blogista löytyi kapseleista hyödyllinen tietopaketti.

Avaudun teille vähän lisää noista doseteista. Hankin ne alunperin vatsa- ja selkäsärkyihin (endo?) tarkoitetun lääkearsenaalin kanniskelua varten. Yrityksemme alkaessa päätin, että otan särkylääkettä vasta kun olen pää kainalossa. Usein on tarvinnut hammasta purra ja irvistää, mutta kestetty on! Söin niin pitkään ibuprofeenia, ettei vatsa kestä sitä enää ollenkaan, joten siis lääkkeistä luopuminen oli parempi kuin hyvä ratkaisu. Alkoholista luovuin samoihin aikoihin ja aloin etsiä keinoja ratkaista pulmiani selvinpäin. Jostain on ilmeisesti kasvanut esiin jonkinlainen realistinen käsitys maailmasta? Vai olenkohan vain vajonnut syvemmälle omiin toiveajatuksiini kaikkine luontaistuotteineni?

Kertokaahan kokemuksia noista Gelee Royale -kapseleista?

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Tyhjä syli ja teoriavanhemmuus

Kaksi päivää Terolutteja takana, kahdeksan edessä. Laatikon pakkausselosteessa seisoo vaikka mitä pelottavia sanoja, joita olen hulluutuksissani googlettanut. Luulotauti alkaa jo hieman nostamaan päätään -- huimaus noustessa ei tietenkään ole normaalia vaan aivoverenkiertohäiriön oire, vatsakipukin taitaa olla merkki munasarjasyövästä -- eikös niin?!

Pitäisi hoitoalan ammattilaisena varmaan osata suodattaa näitä ajatuksia jotenkin ja muiden ihmisten kohdalla ajattelenkin kylmän viileästi vaan järjellä, mikä on ihan hyvä juttu. Vapaa-ajalla alan olla jo valmiina homeopaattisia hoitoihin ja vaikka mihin luontaistuotteisiin. Harmi vaan, että budjetti ottaa vähän vastaan, enkä voi toteuttaa kaikkia sitä mukaan kun mieleen juolahtaa. Vararikossa aletaan olla jo ilman noita ylimääräsiä hankintojakin.

!Postasin kerran aiemmin erään raskausunet ja viimeyönä näin taas uuden!

Näin saman unen kahdella eri lopulla:

Unessa meillä oli parin kuukauden ikäinen lapsi, joka oli yön yli palkatulla hoitajalla. Olimme vielä sängyssä nukkumassa, kun hoitaja toi lapsen meidän viereemme sänkyyn ja lähti. Pian huomasimme että lapsi ei liiku eikä hengitä. Soitimme hoitajalle, jonka äiti vastasi puhelimeen ja luki jonkun loitsun ja lapsi heräsi henkiin. Toisessa unessa alku oli sama, soitimme hoitajalle, joa vastasi, että kun oli nukkunut lapsen kanssa "perhepedissä", oli hän kierähtävät peittoineen nukkumaan estäen lapsen hapensaannin. Aamulla huomannut lapsen kuolleen ja tuonut lapsen kuitenkin kotiin, jotta saamme hyvästellä sen. Loppu-unen järjestelimme lapsemme hautajaisia.

Aamulla herätessäni olin jokseenkin järkyttynyt ja keskustelin unista mieheni kanssa. Olin ja olen todella iloinen, ettei kumpikaan unista ollut totta.

Onko muilla ollut selittämättömiä raskausunia lähiaikoina? Ovatko ne toistuneet?

Katkeruus ja kateus on taas hetkeksi hieman hellittäneet ja olen osannut olla iloinen muiden kasvavista vatsoista ja lapsista. Vauvan tuoksu on jotain aivan ihanaa -- vaikkei se oman vauvan tuoksu olekaan. Ihana olla edes jollain tasolla mukana seuraamassa uuden ihmiselämän kehitystä ja seurata ja keskustella vanhemmuuteen liittyvistä asioista ja tavaroista, vaikka oma tietous onkin vain teorian tasolla.

Kotona kaikuu kissan kehräys ja satunnainen rumpujen kolina.

Tytölle ja pojalle on nimet valittu valmiiksi, vaunut kilpailutettu, bola-koru ja ihanimmat tekstiilikuosit on valikoituna, luotettavimmat verkkokaupat tiedossa, pinnasänky ja hoitopöytä, sekä niiden paikat talossa on katsottuna. Anopilta on saatu imetysopas alleviivauksin ja muistiinpanoin sekä taulu pinnasängyn yläpuolelle.

Meiltä ei puutu enää kun vaan se lapsi. Sylit on edelleen tyhjät.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Lauantaina se alkaa


Jännittää jo nyt! En tiedä yhtään mitä odottaa, mutta toivottavasti ainakin lyhyttä kiertoa.

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Mitä kuuluu munokkeleille?

Makroprolaktiini on koholla. Prolaktiini on koholla. Niiden puolelta ei nyt kolmeen kuukauteen aleta mihinkään toimenpiteisiin.

Kiertohäiriöihin aloitetaan tässä kierrossa kp 15 Terolut -kuuri, minkä pitäisi ilmeisesti tasata kiertoa. Terolut -kuuria jatketaan ainakin 3 kuukautta tai ainakin siihen asti kun plussa tulee. Ellei plussaa kuulu tai Terolutit ei tehoa kiertoa lyhentäen, varataan uusi labra-aika, jossa katsotaan uudelleen prolaktiiniarvot sekä keltarauhashormoniarvot. Varataan poliaika ja ilmeisesti aloitetaan myös Parlodel -kuuri tai vastaava.

Toivotaan, että pääsisi vaikka samalla munokkeliultraan katsomaan tekeekö nuo minun munokkelikoneet niitä munia lainkaan!

Yk 4 alkutaipaletta taaperretaan. Jännittyneenä odotan mitä kuudes kuukausi tuo tullessaan. Pitäkää kaikki peukkuja plussan puolesta koko kuukausi! Tai edes sen puolesta että Teroluteilla olisi vastetta, jos ei muuten nyt lähdetä keulimaan.