tiistai 9. helmikuuta 2016

Miten röntgenhoitaja kirjoitetaan?

Jos uskoisin jumalaan kiittäisin häntä siitä, että päädyttiin muuttamaan viimevuonna toiseen kaupunkiin.

Minulla oli aamulla kauan pelätty aika ammatinvalintapsykologin juttusille. Tapaaminen oli pelätty siksi, että aiemmin saamani ohjeet olivat luokkaa "no eipä tässä mitään, hyvin oot miettinyt asiat" ja sitten heihei. Mutta niin toisin on täällä! Valmistauduin tapaamiseen tekemällä AVO-testin (mikä mielestäni kaipaa päivitystä).

Vastassa oli tomeran tuntuinen nainen, ketä selvästi kiinnosti selvittää potentiaaliani niin opiskelun kuin työkin saralta. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunsin, että minua tahdotaan auttaa löytämään omat polkuni! Kävimme läpi koulutusmahdollisuuksia ja otimme yhteyttä opiskelupaikkaan saadaksemme lisätietoa koulutusten valintakoetilaisuuksista.

Ensimmäistä kertaa minua rohkaistaan käyttämään ADHD-diagnoosiani saadakseni samanlaiset mahdollisuudet päästä kouluttautumaan mikä muillakin on!

Sain kiitosta positiivisesta tsempistäni vaikka on kaikenlaista emotionaalistakin haastetta ollut enemmän ja vähemmän. Niin paljon oli asiaa, että varattiin vielä uusi tapaaminenkin! Harvemmin sitä hymy korvissa ja sydän toivoa täynnä kävelee ulos työkkäristä.


2 kommenttia: