Aiiiiivan kamalat itsetunto-ongelmat raskaudenjälkeisen maharöllykän takia. Joinakin päivinä tuntuu kuin olisin lähes "vanha" itseni ja joinain päivinä taas tuntuu että olen vain yksi epämiellyttävä taikinakasa. Olen alkanut olemaan sinut sektioarpeni kanssa, mutta en yhtään tiedä miten saisin itseni olemaan sinut nykyisen löysän vatsanahan kanssa. Vaikka paino ei ole laskenut lasketun ajan +19 kilosta kuin 4-5 kiloa, niin olen paljon solakampi mitä vielä vaikka puoli vuotta sitten.
Sektiosta tulee nyt 11 kuukautta, enkä ole urheillut päivittäisten askareiden lisäksi lainkaan. Arpi ja vatsa ovat edelleen kipuilleet, eikä oikein mistään saa tietoa kuinka sektion jälkeen urheilu pitäisi aloittaa. On kuitenkin täysin eri asia, jos lapsen on ponnistanut alakautta pihalle, kun että vedetään vatsa auki, otetaan erilleen vatsalihakset ja muu kama ja vielä avataan kohtukin ja revitään sieltä lapsi pihalle. Siinä ei ihan heti kotiutuessa kannata alkaa ensimmäisenä tekemään vatsalihaksia! Toki erkaumaa voi olla vaikkei sektiota ole tehtykään, mutta mutuna sanoisin, että vatsan lihaksistoon vaikuttava leikkaus tekee liikunnan aloittamisesta hieman erilaista.
Mistä löytää _faktatietoa_ siitä milloin ja miten vatsatreenit kannattaisi aloittaa? Netistä löytyy lähinnä pilipalivideoita ja -tekstejä mitkä perustuvat mututietoon. Lääkärit ja neuvolahoitajani eivät ole ottaneet kantaa koko asiaan. En haluaisi kuitenkaan loppuelämääni pitää vatsalihaksiani säästöliekillä ja jatkaa pullautumista. Olisikohan fysioterapeutista apua?
Kaipaan kokemuksia sektion läpikäyneiltä. Oletteko saaneet helposti tietoa kuinka aloittaa vatsalihaksia rasittava liikunta sektion jälkeen?
