Sisäpuolen tutkintaa

Sain maaliskuun alussa ilmoituksen sisätautien poliklinikalta. Siellä halutaan tutkia kehoni kortisolitasoa sekä ottaa jonkinnäköinen IGF vielä keväällä.

Kortisolitason mittaus suoritetaan ottamalla aamulla verikoe, jossa veren kortisolipitoisuus näkyy ja sama toistetaan seuraavana aamuna. Verikokeiden välissä otetaan tabletti, minkä pitäisi romahduttaa kortisolitaso alas. IGF on minulle vielä vieras käsite, mutta ilmeisesti senkin näkee verikokeella. Jännittää mihin sitä vielä joutuu.

Aiemmassa postauksessani mainitsin, että haluaisin vaihtaa hyperprolaktinemian lääkityksen Dostinexista Parlodeliin. Onnistuin siinä.

Ehdin syömään Parlodelia kuukauden, kunnes hengenahdistus alkoi viedä yöunet. Soittelin sisätautien poliklinikalle, mistä sain soittoajan sisätautilääkärille. Lääkäri ihmetteli miksi lääkitys on vaihdettu (heh, itsepäinen minä!).

Vihdoin sain myös hyvin selkeitä vastauksia kysymyksiini, jotka olivat mieltäni painaneet jo ennen lääkityksen aloitusta ja joihin ei kukaan osannut naistentautien poliklinikalla antaa perusteltuja vastauksia. Esimerkiksi, miksi Dostinex on parempi kuin Parlodel, miten ne eroavat toisistaan ja tarvitseeko sydäntäni tutkia, voinko käyttää lääkettä turvallisin mielin myös deksametasoni-kokeen aikana ja liuta muita mieleen juolahtaneita kysymyksiä.

Puhelun lopuksi lääkäri vielä varmisti, että olen ymmärtänyt kaiken ja kehoitti minua lopettamaan Parlodelin ja aloittamaan mahdollisimman nopeasti Dostinex -lääkkeen käytön.

Olen hyvin onnellinen siitä että lääkäri sai mieleni muuttumaan lääkityksen suhteen, sillä kokemani haittavaikutukset lähtivät samaa matkaa Parlodelin kanssa.

Kävin maaliskuun lopulla prolaktiinikontrollissa, minkä vastaukset sain eilen.

Prolaktiini on lähtenyt laskuun! Hiphurraa!

Lukema oli hurjat 390 eli napakasti viitearvojen sisällä. Luin potilasasiakirjoistani, että vuoden päästä otettaisiin uusi pään MRI. Jos kasvain on hävinnyt, niin lääkitystä jatkettaisiin kuitenkin vielä 1,5 vuotta. Jos kasvain on edelleen siellä.. No, se jää nähtäväksi sitten. So far so good! Ei mietitä sitä nyt.

Vielä kun saisi kierron tasoittumaan (missä se täti viipyy kp 32!), ovuloisi ja saisi kaksi viivaa tikkuun. Voi tosin olla, että näitä voi toivoa vasta hamassa tulevaisuudessa - vaan eihän sitä koskaan tiedä! Ensiviikolla saan tietää lähitulevaisuuden jatkotoimista naistenpolin puolelta. Pitäkää vaan ne peukut ylhäällä!