Deksametasoni- ja IGF-kokeet ovat nyt takana. Seuraava kuukausi meneekin tuloksia odotellessa. Jännittää eikä tule uni, vaikka jatkuva väsymys vaivaa.
En olisi koskaan uskonut etsiväni sisätautien poliklinikalta apua lapsitoiveeseen, mutta niin siinä kuitenkin vain kävi. Naistentautien puolelta on turha odottaa mitään ennen syksyä, joten siihen asti olen ainoastaan sisujen asiakkaana. On vaan koetettava pitää yllä positiivinen ja avoin asenne ja koettaa nauttia kesästä.
Tänään nollasin ajatuksiani lajitellessani ystäväni kanssa hänen tulevan lapsensa vaatteita. Pienet sukat ja tossut veivät sydämeni mennessään, enkä malta odottaa sitä hetkeä kun pääsen tutustumaan ystäväpiirimme nuorimpaan tulokkaaseen.
Olen erittäin kateellinen ystäväni raskaudesta, mutta myös todella onnellinen hänen puolestaan. On ihanaa, kun hän tavallaan ymmärtää mitä käyn läpi sekä koetan ymmärtää häntä parhaani mukaan. Aina ei ole helppoa, mutta kuten kaikissa ihmissuhteissa, tässäkin täytyy osata ottaa aikaa myös itselleen ja omille ajatuksilleen.
Onko teillä tullut ystävyyteen kompastuskiviä tai onko ystävyyteenne katkennut oman tai ystäväsi raskauden vuoksi?
tai kenties...
Onko ystävyytenne parantunut raskauden myötä?
Oman kokemukseni mukaan se raskausajan sivusta seuraaminen kaihertaa aika paljon ja tekee yhdessä olemisesta vaikeaa. Lapsen synnyttyä on paljon helpompaa ja vain jonkin verran haikeaa. Lapsen synnyttyä asia on helpompi hyväksyä.
VastaaPoistaMaria/ Nyt heti
Toivotaan näin.. :)
PoistaSynnyttyä helpotti mullakin, raskaana olevien kavereiden seurassa en osannut olla...vauvoja en vierasta. Toisaalta en kyllä halua joutua seuraan, jossa muut on äitejä...jutut ei oikein mulle kuulu :/
VastaaPoista