keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Haluan lukittautua jonnekin ja olla yksin

En olisi jaksanut nousta sängystä mutta oli pakko. Kaikki ahdistaa. Olen pahoillani lapseni puolesta, koska olen tällainen. Olen surullinen, että hän joutuu katsomaan itkevää äitiä. Väsynyttä, ahdistunutta ja surkeaa äitiä. Kukaan ei ymmärrä ahdistustani tai ajatuksiani ja yhteisistä ongelmista on tullut minun ongelmiani, koska en osaa käsitellä asioita tai koska haluan ja yritän käsitellä asioita. En ole pian kymmeneen kuukauteen oikeastaan ollut tuntia pitempää aikaa täysin yksin. Kaipaan yksinoloa ja sitä ettei tarvitse olla jatkuvasti läsnä ja sitä ettei kukaan ole iholla. Kaikki kosketus ahdistaa, koska en tunne olevani omassa nahassani. Ihoni ei tunnu omaltani. En tunne itseäni, en tiedä kuka olen, enkä tiedä kuinka voisin aloittaa etsinnät. Anteeksi että haluan hengittää.

9 kommenttia:

  1. Soita neuvolaan tai perheneuvolaan, pyydä apua, et ole yksin ahdistuksen ja ajatustesi kanssa, tarvitset nyt apua, sekä fyysistä että henkistä. Koita ajatella että tämä ei ole lopullinen olotila ja elämä varmasti helpottaa, mutta nyt tarvitset apua! Soita heti jo huomenna! Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin jo psykalle yhteydessä ja ovat langanpäässä jos tulee jotain.

      Poista
  2. Tarvitset omaa aikaa. Musta tästä puhutaan liian vähän ja olisi itsekin aikoinaan pitänyt järjestää enemmän omaa aikaa niin olisi jaksanut paremmin, Koita tehdä järjestely miehen kanssa että tämä onnistuisi edes muutaman kerran viikossa pari tuntia kerralla. Suosittelen myös palaamaan takaisin töihin jos siltä tuntuu. Meillä lapsi meni päiväkotiin alle vuoden ikäisenä ja pärjäsi tosi hyvin ja jäi iloisena sinne. Musta ei olisi ollut pitempään kotona. Meillä myös lapsettomuustausta. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole töitä mihin palata. Pitäisi opiskella uusi ammatti..

      Poista
  3. Järjestät itsellesi omaa aikaa, ainakin pari kertaa viikossa. Perhetyöstä tai mannerheiminlastensuojeluliitosta tulee ainakin joku lapsenvahdiksi tosi halvalla. Ollaan itsekin pari kertaa käytetty. Näiden käyttö ei ole mitenkään häpeällistä, vaan tukea perheitä kohtaan. Lasta ei huostaanoteta tai ilmoitella lastensuojeluun jos tukeutuu muihin. Tämä on vanhempien ja ennenkaikkea lapsen hyväksi. Käytät vain rohkeasti hyväksi yhteiskunnan tukijärjestelmää, niin kaikki tekevät. Se on sinun oikeutesi, sitä varten kaikki maksavat veroja niin sinä kuin minäkin. Käytkö viikottain keskustelemassa esim. sairaanhoitajan kanssa? Tästä on tuttavalleni ainakin ollut suuri apu, niin hassulta kun se kuulostaakin. Hän on sanonut ettei kaikkia murheitaan kehtaa miehelleen kertoa, kun pelkää kuormittavansa häntä liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole laittaa ylimääräistä rahaa hoitajiin. Meille selvitetään jonkun palvelusetelin(?) saamista. Luultavasti olen jo kuormittanut puolisoa liikaa, vaikka on hoitosuhde nepsylle ja käyn siellä n. jokatoinen viikko. Huomiselle on extra-aika sinne.

      Poista
  4. Ihan kuin minä olisin tuon tekstin kirjoittanut. Ymmärrän sinua täysin. Haluaisin vaan olla yksin ja nukkua. Haluaisin vain olla. Ihmiset haluavat auttaa, mutta eivät ymmärrä, ettei tähän mikään muutaman tunnin oma aika auta. Tässä tilanteessa mikään ei auta. Se väsymys, suru, itseinho ja jokapäiväiset velvollisuudet kun on ja pysyy.

    -tyttö 3 v ja poika 9 kk

    VastaaPoista
  5. Voi ei! Äitiyteen ei ole missään nimessä tarkoitus hukkua!
    Toivon todella, että saatte palvelusetelillä tai Mannerheimin Lastensuojeluliitolta pikaisesti apua. Äidin on nyt saatava ladattua rauhassa voimia. <3

    VastaaPoista
  6. ÄIMÄ ry:llä on hyviä vertaistukiryhmiä jos jaksat raahautua.

    VastaaPoista