Tämä päivä alkaa muuttua jo illaksi ja minulla on edelleen sellainen olo, että olisin vasta herännyt ja noussut ylös sängystä. Työpäivä on kuitenkin jo pulkassa ja nyt pitäisi rauhoittua kotiin. Stressi ei kuitenkaan tunnu vähenevän ja se tuntuu varsinkin vatsassa. Vatsaa onkin nipistellyt koko päivän ja odottelen, että uusi kierto lähtisi käyntiin, mutta kun ei niin ei. Johan tässä on 53 päivää odoteltu, mutta edelleenkään ei mitään. Alkaa usko loppumaan, kun pää ei toimi, joten ei ilmeisesti kehokaan.
Siinä vaiheessa, kun lakkaa edes yrittämästä niin peli on menetetty. Ihan sama minkä asian suhteen. Varmaan tuon ajatuksen takia olen aina noussut pohjamudista. Kunhan en nyt vain lähtisi uudelleen vajoamaan.
Tai jos tämä nipistely onkin vain stressiä. Voisin rauhoittua jos edes jotain tapahtuisi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti